perjantai 3. helmikuuta 2017

Olen muotitiedoton!




Tilasinpa pitkästä aikaa Gloria-lehden, kun muistelin, että siinä on ollut joskus asuja aikuiseen makuun. 

Huomasin, että minun makuni on ilmeisesti muuttunut liian aikuiseksi, tai sitten lehden stylisti on sekaisin kuin seinäkello. Onhan se varmaan vaikeaa koota asuja niistä tarpeista, joita eri valmistajilta lainaksi saa, mutta kyllä pikkuisen järkeä voisi käyttää. Kukaan normaali työssä käyvä nainen (ilman työtä ei ole mahdollisuutta hankkia tuon hintaisia vaatteita) ei mene työpaikalleen verhoutuneena lehden ohjeiden mukaan. Voi olla, että esimies ohjaisi suoraan psykologille, jos moisen tempun tekisi. Vapaa-aikanakin saattaisi olla vaikeaa pukeutua noin kummallisesti. Johan vastaantulevat tuttavat vaihtaisivat kadulla puolta, etteivät tulisi nähdyksi mokoman variksenpelättimen seurassa.

Katsotaanpa, millaisia asukokonaisuuksia meille tarjotaan.

Venäjän Karjalassa(!) kuvattu juttu:


  • Hihaton treenitoppi (helmikuussa!) ja läpinäkyvä hame.
  • Marimekon uutuus, Paola Torstai -tunika ja maastokuosileggingsit. Paolan tunika on räikeä jo ihan yksinäänkin, saati sitten yhdistettynä erisävyisiin yhtä räikeisiin housuihin.
  • Rutiköyhän Venäjän Karjalan puolelta hankittu siivoustakki à la maatuska yhdistettynä ihan järkevän näköiseen paitapuseroon. Ei näytä noin yhdistettynä enää järkevältä sekään.
  • Sininen mekko ja oranssi toppi (vastavärit) yhdistettynä LAVATANSSEJA varten! Edelleenkin, nyt on helmikuu. Kukaan ei muista enää lavatanssikauden alettua tätäkään ideaa.
  • Yhtä kesäinen mekko kuin edellinen, mutta räikeämpi ja yhdistettynä bikinien yläosaan. Päähän on aseteltu kaikki kukat, mitä Karjalan kukkakaupoista on irronnut.  Vyö on niin paksu, että ruipelo malli näyttää keskivartalolihavalta.
  • Ihan hyvännäköiseen Chanel-tyyliseen jakkuun on yhdistetty kamalia ”kunniamerkkejä”. Ihan kuin joku maatalousnäyttelyn sikojen arvostelija olisi villiintynyt nähdessään naisen. Merkkejä on lätkitty rintamukseen sikin sokin, yllin kyllin. Huh.

Ilmeisesti sporttista työvaatetusta vuoteen 2017 tarjoava juttu:


  • Raappacollege yhdistettynä kuudensadan euron nahkahameeseen ja viidentonnin helminauhoihin.  Puhumattakaan laukusta, joka maksaa kolmatta tonnia. College ja helmet!!! Pikkutytöt käyttävät helmiä vaikka uikkarin kanssa. Eivät aikuiset.
  • Tällä kertaa tyylikkääseen nahkatakkiin ja neuleeseen on yhdistetty arkinen raappahame ja yli 60 000 euron korut. Kuka menee töihin tuon hintaisten korujen kanssa? Raappahameessa?
  • Collegehousut edelleen ankean harmaasta trikoosta yhdistettynä pitsitoppiin, tyylikkääseen takkiin ja puolentoista tonnin käsilaukkuun.
  • Verkkatakki, villapipo, mekko ja viidentonnin korut…
  • Toppatakki ja kesäiset sandaalit…

JA NIIN EDELLEEN. Paha mieli tuli, kun muistin, että joudun maksamaan lehden hinnan tästä tyylineuvonnasta. Tilasin Glorian vain muotijuttujen takia. Muut tarinat luen sitten, kun en muuta luettavaa käsiini saa.

Jos tästä jotain positiivista varta vasten haluan löytää, niin tänä iltana menen kauppaan ensimmäistä kertaa ylpeänä muodikkaasta asustani: Verkkarit, tyylikäs villakangastakki, nahkainen käsilaukku ja vaaleanpunaiset Reinot. Niillä olen käynyt ruokakaupassa tähänkin saakka, mutta olen luullut näyttäväni kylähullulta. En tiennytkään, että olen muodikas!

Tästä se lähtee, Vivienne Westwoodilta vähän mallia...
Tämä vähän kovemmille pakkasille.
 

lauantai 28. tammikuuta 2017

Blogi takkuaa



Pahoittelen, että blogini ylläpitäminen vaikuttaa tyssänneen alkuunsa. Siihen on muutama syy.
  1. Olen viettänyt pari viikkoa enemmän tai vähemmän kipeänä, enkä sinä aikana ole jaksanut paneutua oikein mihinkään.
  2. Sairausaikanani olen hoitanut lapsenlapsiani lähes tauotta. He ovat viettäneet kotona vain joka toisen yön. Loppuaika on mennyt täällä Mamilassa. Niinpä voin rehellisesti sanoa: Vaikka mies oli tämän viikon lomalla ja auttoi minua, olen aivan lopussa. Lapsilla on ihmeellinen tarmo nousta varhain aamulla siitä huolimatta, että yöllä on heräilty ja istutettu Mamia hyssyttämässä. Myös se vauhti, millä kaikki huoneet saadaan alle aikayksikön töhnäisiksi ja sekaisin, on uskomaton. Entäs meteli, jonka kaksi leikki-ikäistä äänekkäine leluineen, törmäilyineen, telkkariohjelmineen ja kirkkaine äänineen saa aikaan! Tai ehkä se vain sairaana väsyttää enemmän. Eilen, kun lapsoset lähtivät kotiin, kävimme me isovanhemmat nukkumaan jo yhdeksän jälkeen. Kumpikin veti sikeitä lähes kellon ympäri. Ehkä juuri tämän takia luonto antaa lapsia vain nuorille: me keski-ikäiset emme jaksaisi heitä kovin pitkään hoitaa.
  3. Komea ja ystävällinen lääkäri onnistui houkuttelemaan minut laihdutusryhmään. Sillähän on heti suora vaikutus: en haluakaan hankkia uusia vaatteita juuri nyt, koska elän laihtumisen toivossa.  Käytyäni ensimmäisessä istunnossa olin kyllä hieman pettynyt. Siellä vain tutustuttiin toisiimme, ihmiset jaarittelivat niitä näitä, eikä yhtään ohjetta seuraavalle viikolle annettu. Melko laiska alku juuri silloin, kun osallistujat olisivat olleet täynnä päättäväisyyttä.
Että tässä näitä selityksiä tällä kertaa. Ei ole ollut Mamilla aikaa eikä kykyä kierrellä vaatekaupoissa. Netissäkään ei ehdi surffata kuin muutaman minuutin, ennen kuin nelivuotias tulee vaatimaan, että on hänen vuoronsa pelata tietokoneella… niinpä on parempi pitää toosa pimeänä.

No, tauti on parantunut tällä erää ja ensi kuun alusta pääsevät lapset kunnalliseen päiväkotiin, joten parin vauhtipäivän jälkeen on taas aikaa. Tai niinhän sitä luulisi; tyttären penkkaripuvulla alkaa olla niin kiire, etten uskalla paljon muuta miettiä. Tämä edellä selostettu paussi tuli siihenkin työhön nähden suunnittelematta ja väärään aikaan. Mutta ehkä vielä ehdin ompelemaan tarvittavat vaatekappaleet, kun oikein keskityn asiaan. 

Laihdutusryhmässä käynnistä en osaa vielä sanoa, miten se vaikuttaa kiinnostukseeni tyyliasioita kohtaan. Kun ylipainoa on kymmeniä kiloja, laihtuminen ei tapahdu silmänräpäyksessä. Kai sinäkin aikana tarvitsisi jotakin päälleen panna. Ehkä alan miettiä, millaisia vaatteita kannattaa hankkia muuttuvalle vartalolle. (En suoraan sanoen jaksa vielä uskoa, että muutos olisi minulle mahdollinen, mutta mistä sitä ikinä tietää…)

Mukavaa Viikonloppua!

P.s. Tässä sitä on upeita naisia. Miss PlusSize-finalistit. Isoja, kauniita, itsevarmoja, itseensä tyytyväisiä. Siinäpä vasta tavoitetta jokaiselle painonsa ja itsetuntonsa kanssa taistelevalle. Onnea voittajalle, onnea kaikille kisaajille! Hienoa!

perjantai 13. tammikuuta 2017

Jokainen yli 3-kymppinen tarvitsee Elle-lehden mukaan ainakin nämä pukimet


Elle-lehti julkaisi listan vaatteista ja asusteista, jotka jokainen yli 3-kymppinen tarvitsee. Valitettavasti en saanut laitetuksi tähän linkkiä. Ilmeisesti hommaa vaikeuttaa se, että Elleen pitää ensin antaa oma sähköpostiosoite, ennen kuin sivut aukeavat.

http://www.elle.com/fashion/accessories/advice/g25668/30-fashion-staples-to-have-by-30/?slide=12

Tässä lista kuitenkin on vapaasti suomennettuna ja etenkin hyvin vapaasti kommentoituna. Tarkastelen sitä ylipainoisen 5-kymppisen (joka myös on yli 30) näkökulmasta. Varoitan tässä vaiheessa, mikäli joku ei sitä vielä ole huomannut, että suhtaudun tähän tyylibloggailuuni vähintään puoliksi vitsinä. Vaikka tyylitajua olisikin, ikä, kilot ja työttömyyskorvauksen suuruus eivät anna mahdollisuutta ottaa pukeutumista vakavasti. Pyrkimys on parempaan, mutta totuus ankea. Koettakaa kestää!




1.       Neutraalin värinen trenssi
Tämä minulta löytyy. En ole käyttänyt sitä vuosiin, koska se on sääripituista mallia ja saa minut näyttämään mummolta. (Joka tietenkin olen näin kahden lapsen isoäitinä, mutta se ei ole tässä se pointti…)
Toimenpide: Lyhennän takin ¾-pituiseksi.
2.       Kashmirpusero
Ei ole. Pitänee etsiskellä joskus kaupoista. Pitäisiköhän hankkia ohutta kashmir-lankaa ja neuloa itse?
3.       Perusmallinen ja -värinen farkkutakki
Ei ole, mikäli parinkymmenen vuoden takaista lilaa farkkutakkia ei lasketa. Olen kyllä käyttänyt sitä joka kesä…
4.       Laadukas lompakko
Ei ole. Vähäiset työttömyyskorvaukset kyllä pysyvät sisällä ja materiaali on nahkaa, mutta muuten lämiskä on naarmuinen ja vanha. Olisi hyvä joululahja. Laitetaan toivelistalle.
5.       Korkeakorkoiset mustat avokkaat
On monetkin. Ihania kenkiä. Vaan nilkka ei toimi ja kengät seisovat laatikoissaan ihmettä odottelemassa.
6.       Kultainen kaulaketju
En omista ainoaakaan. Nuoruudenaikainen on katkennut ja kadonnut. Ei se kyllä enää kaulaan mahtuisikaan.
7.       Täydellinen blazer
Ei ole tätäkään. Edellisen ompelin itselleni parikymmentä vuotta sitten. En ole sen jälkeen halunnut bleiseriä. Niitä on niin ahdistavaa käyttää, kun ne ovat jäykkiä ja paksuja…
8.       Silkkihuivi
Näitä on vaikka kuinka monta. Marja Kurjelta useampia, Pierre Cardinin huivi ja muutama aivan merkitön. En pidä huiveista. Jos en onnistu sotkemaan niitä ruokalautaselleni, pudotan ne vähintään suojatielle. Ne ovat joka paikassa tiellä. Johtuu ehkä rintavuudestani, tai sitten ennakkoluuloisesta tottumattomuudesta.
9.       Täydelliset farkut
Täydelliset farkkuni ovat jääneet pieniksi. Joko on ostettava uudet tai mentävä kuukaudeksi syömälakkoon.
10.   Kantokassi
Sihteerimessuilta lahjaksi saatua kangaskassia ei laskettane?
11.   Timanttikorvakorut (=Diamond studs. Stud=panomies, siitosori sanoo Sanakirja.org)
Menin suomennuttamaan netissä tuon STUDS-sanan. Panomies, siitosori… hmm. No, on minulla aviomies.
12.   Kilpikonnakauluksinen ribbipusero
Tämähän on jo arvattavissa : ei ole. Kilpikonnakaulus ei sovi ylipainoiselle. Ei ainakaan minulle.
13.   Mahtavat aurinkolasit
En ole koskaan pitänyt aurinkolaseista. Sen kerran, kun aurinko paistaa, haluan nähdä sen kaikessa kirkkaudessaan.
14.   Silkkipusero
Ei ole. Kangasta olisi moneenkin. Pitänee laittaa työlistalle.
15.   Mustat korkeakorkoiset nilkkurit
En voi nilkkavaurion vuoksi käyttää tällä hetkellä korkeakorkoisia kenkiä, valitettavasti. Mustia nilkkureita olisi ainakin kolmet. Elän toivossa, että joku lääkäri haluaisi minua auttaa ja saisin jalkani kuntoon.
16.   Nahkavyö
Vyö on harvalla reippaasti ylipainoisella käytössä.
17.   Tyylikäs pyjama
Oi, minulla on kullanvärinen silkkinen pyjama. En ole vuosiin kokeillut, sopiiko se päälle…
18.   Pikkumusta
Näitä on useampikin, eivät mahdu päälle. Ainoa sopiva on musta villasekoitteinen kotelopuku. Ei ihan kaikkein kepeintä mallia. Sopii hyvin hautajaisiin.
19.   Clutch-iltalaukku
Näitä on monta. Eri värejä. Todennäköisesti Elle tarkoitti hintavaa luomusta, mutta sellaisiin minulla ei ole varaa.
20.   Midihame (musta)
Löytyy. Yli kymmenen vuotta vanha, mutta toimii.
21.   Valkoinen t-paita
Ei ole kunnollista. Hankintalistalle ehdottomasti. Useampi.
22.   Kietaisutakki
Ei tulisi mieleenkään käyttää vyöllistä villakangastakkia näillä vatsalihaksilla.
23.   Merihenkinen svetari
Ei ole. Haluaisin.
24.   Viikonloppulaukku
Tämä onkin rätväkkää mallia. Leopardikuosista karvakangasta ja kultaista tekonahkaa. Ei häviä tapetteihin, ei.
25.   Valkoiset tennarit
Ei ole kunnollisia. Lidlistä ostetut tennarit eivät ehkä ole kelvolliset, vaikka ovatkin käyttämättömät.  Hankintalistalle.
26.   Musta bikers-nahkatakki
Ei tietenkään ole. Bikers-takki ja kuutionmuotoinen ahteri. Hmm.
27.   Nudet korkeat sandaalit
Ei ole, mutta Vagabondin nudet matalat kengät ostin viime kesänä. Muuten nätit, mutta löpsöt. Suuaukko leviää sivuilta rumasti kävellessä.
28.   Ballerinat
Näitä on monet. Osa omia, osa tyttäreltä perittyjä. (Jäivät pieneksi.)
29.   Nilkkapituiset mustat housut
Ei ole. Voisin harkita ompelemista.
30.   Punainen huulipuna
ON. Ihana. Sensain no 9. Kirkkaanpunainen.



Kuten huomaatte, ei mene hyvin täällä päässä. Toivottavasti lukijoilla on puvusto jo hanskassa.   

Hauskaa viikonloppua kumminkin!